Sijoita pohjoiseen metsääsi – tuottavuutta lannoituksella

Yhä useampi metsänomistaja on myös Lapissa kiinnostunut metsien lannoituksesta paremman puuntuoton ja nopeamman metsän kasvun toivossa. Metsänkasvatus on pohjoisessa pitkäjänteistä työtä. Keskimäärin metsän kiertoaika Lapissa on noin 80–100 vuotta.

Metsän tuotto alkaa yleensä näkymään metsänomistajan kukkarossa puuston ollessa noin 40-vuotiasta ensiharvennusmetsää. Tämän jälkeen puuston harvennus voidaan tavallisimmin toteuttaa kaksi kertaa. Viimeinen sadonkorjuu metsään tehdään, kun puusto on järeytynyt kunnon tukkirungoiksi. Lannoituksella saatava puuston nopeampi kasvu ja järeytyminen aikaistaa hakkuita sekä niistä saatavia tuloja. 

Lannoituksella nopeampaa kasvua ja terveyttä 

Lannoitus on todistetusti konsti, jolla voidaan jouduttaa puuston kasvua. Oikein ajoitettuna kasvatuslannoitus mahdollistaa kolmen harvennuksen sijaan neljä harvennusta ennen päätehakkuuta. Bonuksena kasvatuslannoitus tuottaa lisäkasvua, joka ilman lannoitusta jäisi saamatta. Parhaissa kangasmaiden havupuukohteissa lannoitukseen sijoitetulle rahalle saa 10–15 prosentin vuotuisen tuoton 7–8 vuodeksi, yhdellä lannoituskerralla. 

Jos metsässä on kasvuhäiriöitä, voi terveyslannoitus olla paikallaan. Turvemailla käytetään terveyslannoituksena tuhkalannoitusta, jonka vaikutusaika on jopa yli 30 vuotta. Sen voimalla metsään saadaan 2–4 ekstrakuutioita hehtaarille vuodessa. Yhdellä lannoituskerralla saadaan aikaan siis jopa 120 kuutiometrin lisäkasvu hehtaarille. Tuhkalannoituksissa sijoitetulle rahalle saa kohteen mukaan 5–10 prosentin vuotuisen tuoton.  

Suomessa soiden ojitusbuumi alkoi 1950-luvulla. Suometsien osuus on merkittävä Lapissakin, jossa suo-ojia on kaivettu yhteensä noin 800 000 hehtaarin alalle. Osa aikoinaan ojitetuista soista on tällä hetkellä ensiharvennuskokoista metsää, joissa heikkoa kasvua voidaan parantaa lannoituksella. Tuhkalannoitus ojitetuille suometsille korjaa maaperän ravinnetasapainon ja sitä kautta se lisää merkittävästi puuston kasvua ja sitoo enemmän hiiltä. Lannoitus on näin ollen todellinen ilmastoteko puuston lisäkasvun ansiosta. 

Pellonmetsitysalueet, kaskialueen kuusikot ja aurausalueiden männiköt voivat kärsiä boorin puutoksesta. Ravinteiden puutos tai epätasapaino selviää tarkimmin neulasanalyysillä, mutta myös silmävaraisesti sen voi havaita esimerkiksi neulasten väristä, paksuudesta, pituudesta tai latvusten poikkeavasta muodosta. Boorilannoituksiin on tarjolla metka-tukea. 

Tuhkalannoituksella lisäkasvua Rovaniemen Meltauksessa 

Mhy Metsä-Lapin metsäasiantuntija Teemu Orajärvi suunnitteli ensiharvennuksen ja tuhkalannoituksen Martti Varmolan suometsään Rovaniemen Meltauksessa.  

"Tämä kohde vaikutti kaikin puolin juuri sopivalta tuhkalannoituskohteelta, joten esitin metsänomistajalle lannoitusvaihtoehtoa", Teemu Orajärvi muistelee. 

Metsänomistaja oli myös itse pohtinut lannoitusta. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan tarjoama avaimet käteen -palvelu teki lannoituksesta helpon metsänomistajalle. 

"Kohde on ojitettu 1980-luvulla ja ojanpenkkojen raivaukset olen aikoinaan tehnyt. Kohtalaisesti tähän on puuta noussut, kun harvennuksessa poistettiin noin 30 kuutiota puuta ja riittävästi jäi vielä kasvamaankin. Olen nähnyt lannoituksen vaikutuksen paljon heikkotuottoisemmillakin mailla, joten tartuin heti Teemun ehdotukseen", Martti Varmola kertoo.  

Noin kymmenen hehtaarin alueen hakkuut toteutettiin joulukuussa 2024 metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimesta ja Mhy Metsä-Lapin yhteistyökumppani Forest Vital kävi levittämässä tuhkalannoituksen maaliskuussa 2025. 

"Metsänhoitoyhdistys haki kohteelle sekä ensiharvennukseen nuorenmetsän hoidon että lannoitukseen metka-tuet. Kulujahan lannoituksesta ei syntynyt käytännössä lainkaan", toteaa metsänomistaja Martti Varmola hyvillään.

Lannoitus tehtiin maalevityksenä valmiita korjuu-uria myöten. Näin myöskään maapohjaan ei kohdistunut yhtään ylimääräistä rasitusta. 

"Lannoituskohteita suunniteltaessa noudatetaan aina PEFC-sertifikaatin vaatimuksia ja turvataan näin vesistöjen ja pohjavesien kunto", kertoo Orajärvi.  

Metka-tukea lannoituksen lisäksi nuorenmetsän hoitoon 

Terveyslannoitusta tuetaan yksityismailla metka-tuella.   Metka-tuki turvemaiden tuhkalannoitukseen on 270 euroa hehtaarilta ja kivennäismaiden terveyslannoitustuki on 155 euroa hehtaarilta. Tuki nuoren metsän hoitoon on 300 euroa hehtaarilta, kun kohteelta kerätään hoitotyön yhteydessä pienpuuta. 

Lisätietoa lannoituksesta saat omalta metsäasiantuntijaltasi sekä Mhy:n lannoitussivuilta, josta voit jättää myös tarjouspyynnön palvelusta.   

Kirjoittaja Sanna Kangas toimii metsäasiantuntijana Mhy Metsä-Lapissa Kittilän alueella.