Tekoäly metsäasiantuntijan apuna

Tekoäly on tulossa yhä vahvemmin osaksi myös metsäasiantuntijoiden jokapäiväistä työtä. Tekoälypohjaisia karttatasoja on asiantuntijatyön apuna esimerkiksi taimikonhoidon suunnittelussa ja kohteiden hinnoittelussa sekä lannoitustarpeen arvioinnissa. Tekoäly arvioi myös kohteen luonnon monimuotoisuutta.

Metsänhoitoyhdistyksessä käytössä olevat karttapalvelut hyödyntävät tekoälyä osana paikkatietopohjaisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi raivaussahatöiden osalta sitä, että satelliittikuvat, metsävara-aineistot ja tekoäly auttavat yhdessä tunnistamaan hoitotarpeita. Tämä tukee metsäasiantuntijan tekemää hoitotöiden suunnittelua. Tekoäly ei ole vain taustatekniikkaa, vaan sitä voidaan käyttää osana metsänhoidon arkipäiväistä päätöksentekoa.

Tekoäly kartoittaa hoitotyön ja harvennuksen tarpeen

Tekoälyhavaintoja voidaan hyödyntää taimikonhoitotarpeen tunnistamisessa. Käytössä ovat karttatasot, jotka kuvaavat metsien taimikonhoitotarpeita ja hakkuumahdollisuuksia. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiantuntijat kävivät aurinkoisena huhtikuun päivänä maastossa tekemässä vertailua tekoälypohjaisen karttatason esittämistä taimikonhoitotarpeista ja omista asiantuntijahavainnoista.

"Kokemusten perusteella tekoäly voi auttaa meitä löytämään metsähoitoa vaativat kohteet ja viestimään mahdollisista tarpeista metsänomistajille, mutta lopullinen päätös työn tarpeesta syntyy edelleen asiantuntijan ja maastotiedon yhdistelmänä", kertoo myyntipäällikkö Janne Kansonen.

"Uusista työkaluista on kuitenkin iso apu asiantuntijatyöhön", hän jatkaa. Kun tekoälyä vielä jatkuvasti opetetaan käyttämällä taimikonhoidon ja nuoren metsänhoidon toteumatietoja, sekä viranomaisten tuottamaa kuviotietoa ja ilmakuvia, käytettävyys varmasti koko ajan edelleen parantuu.

Mhy Etelä-Karjalan henkilöstö kävi maastossa tekemässä vertailua tekoälypohjaisten taimikonhoitohavaintojen ja maastossa todettujen havaintojen välillä.

Tekoälyä kertoo lannoitustarpeesta

Lannoitustarvetta kuvaava karttataso näyttää metsäasiantuntijalle potentiaaliset terveyslannoituskohteet. Aineisto hyödyntää pohjatietona muun muassa metsävaratietoa, metsänhoidon suosituksia sekä suotyyppien luokitusta. Tämä pohjatiedon avulla voi asiantuntija suunnitella metsänomistajan kanssa potentiaalisten kohteiden lannoitusten toteuttamista.

Monimuotoisuutta tukemassa

Mielenkiintoinen on myös metsikkökohtainen monimuotoisuusindeksi. Indeksi perustuu useisiin tietolähteisiin ja sitä voidaan hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa niin, että monimuotoisuus säilyy ja paranee. Indeksin perustana ovat muun muassa metsikön ikä, aiempi käsittelyhistoria, sertifioinnin tila, arvokkaiden elinympäristöjen olemassaolo, puuston lehtipuuosuus ja eri-ikäisrakenteisuus. Mittariston taustalla on Boost-hankkeessa kehitetty menetelmäkehikko ja mittaristo.

Monimuotoisuusindeksiä voidaan käyttää hyödyksi niin metsäsuunnitelmien laadinnassa kuin leimikonsuunnittelussa. Ja erityisesti, jos metsänomistaja on kiinnostunut metsien suojelusta, antaa indeksi etukäteisosviittaa siitä, että missä kyseisen metsätilan monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet ovat. Ympäristötuki on Metsäkeskuksen myöntämä metka-tuki metsän kymmenen vuoden määräaikaisesta suojelusta. Asiantuntijamme kartoittaa määräaikaisen suojelun mahdollisuudet ja laatii metsänomistajan puolesta hakemuksen Metsäkeskukselle. Hakemuksen laadinta sisältää maastotyötä, mutta lähtötietoina tässä työssä voimme käyttää nykyaikaisia tekoälypohjaisia ratkaisuja.

Tekoälypohjainen monimuotoisuusindeksi kertoo, mistä löytyvät metsätilan monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet.